keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Pakkaamista

No niin, reissu lähestyy ja kamat alkavat olla kasassa. Tai siis ovat, eilen tein koepakkauksen ja hyvin mahtuvat mm. Galapagosin painorajoitusten sisään. Galapagos-saarillehan ei saa viedä matkatavaraa yli kahtakymmentä kiloa, sisältää myös käsimatkatavarat! No, ei ongelmaa, keittiövaaka näytti kassille + repulle yhteispainoksi noin 18 kg, joten vesipullonkin voi täyttää vielä mantereella. ;) Mitäpä kaikkea tuohon kasaan sitten mahtuu?

Aloitetaan vaikka ns. kovista kamoista, eli kameroista yms. Mukaan lähtee kaksi kameraa, Olympus TG-1 kulkee kokoajan taskussa ja National Geographicin repussa kulkee järkkäri. Järkkärinä on Sony A580 varustettuna Sigman 17-50/2.8 pikkuzoomilla ja Sony G70-300 telellä. Muistikortteja ja akkuja riittävästi. Sony on uskollinen sotaratsu, monet reissut kulkenut jo, mutta tuo Olympus on ihan uusi tuttavuus mulle. Hommasin sen vastikään lähinnä Galapagosia varten, valmistaja nimittäin lupaa sille vesitiivyttä peräti 12 metriin asti ilman mitään lisäkoteloita tai muita virityksiä. Hommasin kameran kaveriksi vielä ns. kalansilmälisäkkeen (järjettömän hintainen, olikohan adaptereineen lähes kaksi sataa...), jolloin vedenalaisen maailman kuvaaminen snorklatessa pitäisi onnistua aika kivasti. Lisäksi tuo TG-1 kestää kuulemma pudottelua parin metrin korkeudelta, puristusta yli sata kiloa ja arktista pakkastakin, eli jos reissussa tulee vasaran tarvista, niin tuo kamera saa hoitaa senkin. ;) Kuvien varastointiin ja raakakäsittelyyn tulen käyttämään Applen MacBook Airia, joka 11 tuumaisena sujahtaa lähes huomaamatta repun läppäriosastoon. Samoin tietty yhteydet ulkomaailmaan hoituvat tuolla. Lisäksi reppuun heitetään Steinerin 10x32 kiikari, jossa mielestäni yhdistyy hyvä optinen suorituskyky pieniin ulkomittoihin loistavalla tavalla. Tähän reissuun jouduin hommaamaan toisenkin uuden varusteen, eli alumiinisen vesipullon. Nähdäkseni sangen tarpeeton kapine, mutta Inca Trailille ei kuulemma saa viedä kertakäyttöpulloja, niin tulipahan nyt sitten tuollainenkin hankittua, oikein sveitsiläistä tekoa.

Pehmeät tavarat, eli vaatteet yms. olivatkin aika paljon hankalampi rasti, sillä reissun monenlaiset säät aiheuttivat melkosta pähkäilyä vaatteiden suhteen. Kun tuo tila ja paino ovat edelleenkin rajoitettuja... Päädyin ostamaan kaksi pari Fjällrävenin G1000 -materiaalista tehtyjä retkeilyhousuja, joissa on vetoketjulla irroitettavat lahkeet. Näin matkaan lähtee kahdet pitkät ja kahdet lyhyet housut. Noita housuja sai vieläpä eri väreissäkin, eipähän ihmisten tarvitse luulotella että olisin vain yksillä pöksyillä reissussa, heh. Paikallisesta sporttimarketista (Dechatlon) löysin viime viikolla asiallisen oloisen takin, jossa ulkokerros on valmistajan lupausten mukaan sekä hengittävää että vesitiivistä (näkispä vaan...) materiaalia ja pointtina aika paksu fleecevuori, jonka saa vetoketjujen ja neppareiden avulla irroitettua. Vaikuttaa vuoren kanssa erinomaisen lämpimältä ja ilman vuorta ihan asialliselta sadetakilta. Lisäksi pitkähihainen fleece, Kraftin kevyt sporttikerrasto, fleecepipo ja - hanskat Inca Trailin öitä varten niin siinähän ne vaatteetkin olivat.  Lisäksi uimahousut ja tietty muutamat paidat, sukat, kalsarit etc. Tähän aikaan vuodesta Andeilla pääsääntöisesti sataa, joten matkaan lähtee myös sadeviitta, sellainen pitkä ja reilu malli, jonka alle mahtuu mies reppuineen. Viitta tarttui matkaan Partioaitasta kun viimeeksi kävin Suomessa, valmistaja silläkin Fjällräven ja hintaa 99€!!!! On saakeli sattunut pressunpalalle hintaa; huomasin hinnan vasta kun kassalta poistuessani ihmettelin laskun isohkoa loppusummaa... No, siperia opettaa.

Tällaisessa reissussa mielestäni tärkein varuste on kengät. Ilman sopivia ja toimivia kenkiä reissusta ei tule mitään vaikka kaikki muut releet olisivat kuinka "vimosen päälle". Vanhat reissukengät tuomittiin syksyllä kenkien taivaaseen täysinpalvelleina, joten uudet piti saada. Kun edelliset kengät olivat toimineet kuin unelmat, olin sangen ilahtunut huomatessani että sama malli on edelleenkin valmistan ohjelmassa. Eli valinta oli varsin helppo: uudet Meindl Vakuum Hikerit. Aivan loistava reissukenkä, joka pitää vettä, on mukava jalassa mutta kuitenkin riittävän tukeva kivikkoisellakin polulla. Eikä juurikaan hiosta. Olen tehnyt monta reissua pelkästään noilla kengillä, enkä keksi mitään pahaa sanottavaa niistä. Tähän reissuun tarvitsen kuitenkin toisetkin kengät, sillä Galapagosilla snorklailu tuollaisissa retkikengissä saattaisi herättää tiettyä hilpeyttä ympäristössä. Päädyin Merrell Waterpro verkkokenkään, jonka pitäisi kuivua hetkessä eivätkä paina juuri mitään. Saattaavat olla kätevät juuri kahlaamisessa ja snorklaamisessa. Noiden lisäksi ajattelin ostaa Ecuadorista jotkin kevyet flipflopit, joissa on mukava tepastella laivan kannella.

Mitäpä sitä muuta matkaan? Luku- ja aurinkolasit, hyttysmyrkky ja aurinkorasva, puhelin ja pieni fikkari. Compeedia ja tavallista laastaria, pesuvehkeet. Hattu päähän. Kyllä noilla luulisi kuukauden pärjäävän, ja jos ei pärjää niin ostetaan lisää. Lauantaina olisi lähtö, jess.